Avaa valikko Valikko

Viljelykierto on luomukasvinviljelyn ydin, jolla ylläpidetään maan hyvää kasvukuntoa ja viljavuutta. Viljelykierrolla pyritään välillisesti parantamaan viljelykasvin kasvua ja kilpailukykyä mm. rikkakasveja vastaan sekä vähentämään viljelykasveihin kohdistuvaa tautipainetta. Onnistunut viljelykierto ylläpitää hyvää maan rakennetta, maan muokkautuvuutta sekä lisää maan ravinteisuutta, apilapitoiset nurmet ja palkoviljat maan typpivaroja. Syväjuuriset kasvit nostavat ravinteita syvemmistä kerroksista maan pintaosiin. Tilalla voi olla useita erilaisia kiertoja esimerkiksi eri maalajeille tai kasveille, kuten viljoille tai avomaan vihanneksille.

Viljelykierron yleiset säännöt tuotanto-ohjeen mukaan ovat:

  • viljaa tai palkoviljaa enintään 3 vuonna peräkkäin
  • saman kasvisuvun yksivuotisia kasveja enintään 2 vuotta peräkkäin
  • palkokasveja vähintään 30 % kierrosta kullakin lohkolla
  • viherlannoitussadon käyttäminen lohkon lannoitukseen enintään 3 vuotta peräkkäin

Viljelykasvit voidaan ryhmitellä neljään alla olevaan ryhmään eräiden luomuoppaiden mukaan. Viljelykierrosta tulee monipuolinen, jos hyödynnetään kasveja jokaisesta ryhmästä.

  1. viljat
  2. palkoviljat
  3. juuri- ja öljykasvit sekä kesanto
  4. nurmikasvit

Kasveja ryhmitellään myös alla olevin jaotteluin. Nämäkin jaottelut auttavat viljelykierron suunnittelussa.

Maata parantavat/lataavat/typpeä sitovat kasvit

  • apilavaltaiset nurmet
  • viherlannoitusnurmet
  • ruisvirna ja mesikkä

Maata kuluttavat/purkavat/typpeä kuluttavat kasvit

  • (kevät)viljat
  • peruna
  • juurikasvit
  • vihannekset

Viljelykierto on hyvä toteuttaa siten, että viljellään vuoroin maata lataavia ja kuluttavia sekä matala- ja syväjuurisia kasveja. Lisäksi tuotanto-ohjeen mukaan tilalla on viljeltävä myyntikasveja vähintään 30 % alasta tai tilalla on oltava sopimus nurmirehun tuotannosta luomukotieläintilan kanssa.

Lisälukemista viljelykierroista on löydettävissä linkeistä Viljelykierron suunnittelu ja Viljelykierto luomussa (Jukka Rajala 2012).

Sekaviljelystä on luettavissa tietopaketista ”Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä” (Sari Himanen ym. 2016, Luke).