Avaa valikko Valikko

Ympäristö

Tähän osioon kootaan tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumistarpeista luomutuotannossa ja laajemminkin maa- ja metsätaloudessa.

Metsien hiilinieluista voi lukea Suomen ympäristökeskuksen oppaasta: Metsien hiilinielu

  • puun korjuu ja käyttö vapauttavat hiilidioksidia hiilivarastosta
  • vanhojen metsien ekosysteemipalvelut ylläpitävät hiilivarastoa
  • hakkuiden lisäys pienentää laajankin alueen hiilinielua

Metsiin kohdistuvista ilmastonmuutoksen vaikutuksista voi lukea Ilmastopaneelin tiedotteesta: Talvimyrskytuhot kasvavat Suomessa

Ilmastonmuutoksesta maataloudessa

Fossiilisten polttoaineiden käytössä vapautunut ylimääräinen ilmakehän hiilidioksidi on saatava sidottua sieltä pois. Vain kasvipeitteinen maa voi sitoa hiiltä meren lisäksi. MTK:n nettiartikkeli (päivitetty 2018) Aktiivinen maa - ja metsätalous ratkaisijan roolissa hiilensidonnassa kertoo viljelyn, hiilipäästöjen ja hiilensidonnan yhteyksistä.

  • Maaperän hiilensidonnassa oleellista on pitää pelto hyvässä kasvussa ja pitkälle syksyyn nurmikierron, syysviljojen tai kerääjäkasvien avulla.

Luonnonvarakeskuksen professorin Kristiina Reginan (2017) ajatuksia ilmastostrategian toteutuksesta turvepeltojen viljelyssä voi lukea Ilmastopaneelin blogista: Milloin energia- ja ilmastostrategia jalkautuu maatalouteen?

Lue Kristiina Reginan (2018) kattava esitys viljelyn hiilensidonnasta: Hiilen sidonta peltomailla

  • maatalouden päästöt ja nielut raportoidaan kolmessa kategoriassa: maankäyttö (muk.luk. metsien käyttö), maanviljely ja energia
  • pellonraivaus on kiihtynyt viimeisellä 20 vuoden jaksolla Suomessa -> nuoret pellot menettävät metsävaiheen hiiltä
  • Euroopan tasolla metsät ja ruohikkoalueet sitovat hiiltä, mutta maatalousmaat ovat hiilen lähde
  • Suomessa on havaittu peltomaiden hiilen väheneminen ajalla 1974-2009
  • vähenemän syynä viljelymuutokset: vähemmän monivuotisia kasveja, vähemmän lantaa, vähän kasvinjätteitä uusista lajikkeista
  • ilmastonmuutos kiihdyttää hajotusta

Ruokopelto-hanke ja Järki-hanke ovat tuottaneet maaperän kasvukunnon eheyttämiseen materiaalia ruovikoita hyödyntävästä maankäytöstä (2015-2017):

Eloisa pelto-Ruokopelto-hankkeen opas muhevampaan maaperään

Mahdollisuuksien Järviruoko

Ruokopelto-hankkeen loppuraportti

  • kesäruo’on hiili-typpisuhde 29:1 on optimaalinen kompostointiin
  • Biohiili säilyy maaperässä satoja vuosia. Järviruo’on hiiltäminen voi olla potentiaalinen hyödyntämistapa tulevaisuudessa
  • Mitä enemmän maassa on hiiltä, sitä enemmän se voi sekä varastoida että vapauttaa typpeä kasvien käyttöön.
  • typpeä sitovat (alus)kasvit
  • kompostoidun lannan käyttö lannoitteena
  • biohiilen upottaminen maahan
  • maan kalkitseminen
  • viljelykierto

Lue Pellot hiilinieluiksi artikkelista (Tekniikka&Talous 2015) miten yllä olevat menetelmät Suomessa voivat kasvattaa maan hiilivarantoja merkittävästi.

Kemiallisten lannoitteiden tuotanto kuluttaa paljon energiaa. Niiden käyttö myös vähentää hiilen luontaisia nieluja peltomaassa. Typpeä sitovat kasvit ovat hyvärakenteisessa ja hyvin kalkitussa maassa tehokas keino sekä korvata kemiallista typpeä, että kasvattaa maan hiilivarastoja. Kemiallisiin lannoitteisiin nojaavasta maataloudesta tulee ilmastonmuutosta torjuttaessa siirtyä uusiutuvaan kiertomaatalouteen. Lue lisää hankkeesta Cardon to soil, jota vetää The Carbon Underground -järjestö. Mukana on suomalaisiakin tiloja eri puolilta maata.

Osmo-hankkeessa (2015-2019) on tutkittu maan kasvukunnon kehittämistä resurssitehokkaasti viljelijöiden pelloilla. Ojituksen ja salaojituksen kuntoon laittaminen on merkittävä tekijä pellon kasvukunnon kohenemiselle. Tutustu saavutuksiin lisää: Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Osmo.

Tutustu maatilan omilla tiedoilla lasketun hiilijalanjäljen kokemuksiin Arvolan tilalla tuotetulla videolla: Arvolan karjapihan tarina ilmastonmuutoksen hillinnästä. Hiilijalanjälki lasketaan Biocode-työvälineellä, joka perustuu neuvonnan tietopankeissa jo olemassa olevaan tilakohtaiseen tietoon. Biocode Oy:n kehittämästä laskentatavasta enemmän ProAgrian uutisissa (1/2019) ProAgria ajankohtaista.

Suorakylvössä maaperää ei kynnetä. Kyntämättömyys vähentää ylimääräistä kaasujen vaihtoa ja maaperässä olevan orgaanisen hiilen sitoutumista hapen kanssa, josta muodostuu hiilidioksidia. Suomen oloissa dityppioksidin päästöt nousevat suorakylvössä. Sen sijaan hiilivarasto maaperässä pääsee kasvamaan. Luomussa haasteeksi nousee kuitenkin rikkakasvien torjunta. Lue lisää suorakylvön kokemuksista Nurmijärveläisen Hannu Kyllösen tilalla (Talouselämä 2004): Suorakylvö

Lue Don C. Reicoskyn (2015) tutkimusartikkeli kevennetyn muokkauksen ja suorakylvön vaikutuksista eri konekannoin ja menetelmin:

Conservation tillage is not conservation agriculture

Kevennetyn muokkauksen englanninkielinen tietokanta, jota ylläpitää European Conservation Agriculture Federation: Conservation Agriculture database Sisältää paljon linkkejä eri tietolähteisiin.