Avaa valikko Valikko

Aloittelevan luomuviljelijän ajatuksia, Sauli Jaakkola

Aloittelevan luomuviljelijän ajatuksia 25.7.2018

Aloitin tilallani luomun siirtymäkauden vuoden 2018 toukokuun alusta. Tilallani Eurajoella tuotetaan viljoja sekä härkäpapua. Luomuun siirtyminen on ollut osaltani vuosien pohdinnan tulos. Vierailtuani lukuisilla luomutiloilla ja juteltuani lukuisten rautaisen ammattitaidon omaavien luomuviljelijöiden kanssa sekä hankittuani tietoa asiantuntijoilta, lehdistä ja kirjallisuudesta oli päätös kypsynyt. Jälkikäteen voin sanoa, että valmistautuminen siirtymiseen ja tiedonhankinta olisi optimitilanteessa ehkä vaatinut vielä vähän enemmän aikaa. Toisaalta tietyssä pisteessä on vaan toimittava ja annettava käytännön opettaa. Loppujen lopuksi maanviljelyn (luomun ja tavanomaisen) ammattilaiseksi tullaan vasta käytännön tekemisen myötä.

Saamani tiedon perusteella viljojen ja palkokasvien tuottaminen on mahdollista luomumenetelmin ja jossain tapauksissa jopa kannattavampaa kuin tavanomainen. Toisaalta luomutuottaminen on haastavampaa, mutta samalla hyvin mielenkiintoista. Luomussa on mahdollista päästä kohtuullisen hyviin satotasoihin, kun kaikki menee nappiin. Luomutuotantoon kuuluu kiinteästi myös hyvin suunniteltu viljelykierto, johon kuuluu muun muassa nurmet. Luomussa voidaan, ja pitää huolellisemmin keskittyä maan kasvukunnon ylläpitoon ja kehittämiseen. Luomutuotannolla voidaan tulevaisuudessa paremmin vastata myös ekosysteemipalvelujen kysyntään. Jos siis jossain vaiheessa niistä joku haluaa maksaa. Tällaisia ekosysteemipalveluja voisivat olla esimerkiksi hiilen sitominen maaperään sekä pölyttäjien elinolosuhteiden edistäminen. Luomussa houkutteli myös mahdollisuus (tai pakko, miten asian haluaa ottaa) käyttää kierrätysravinteita lisälannoituksessa.

Ensimmäisen siirtymävaihevuoden kasvukauden puolivälissä ja viimeksi eilen kaikki pellot kierrettyäni voin todeta tilanteen olevan ihan hyvä. Poikkeuksellisen kuivasta kasvukaudesta ja lannoittamattomuudesta huolimatta satoa korjataan tänäkin vuonna. Myös viljojen ja härkäpavun alle kylvetty viherlannoitusnurmi osoittaa elonmerkkejä kuivuudesta huolimatta. Nurmien perustamisesta oli itsellä ”huima” 1,3 ha kokemus edeltävältä vuodelta. Jos jotain saisi muuttaa luomuun siirtymisen valmistautumisesta, niin kylväisin ensimmäistä siirtymävaihevuotta edeltävänä vuonna viljojen alle nurmen, jotta kaksi siirtymävaihevuotta tulisi käytettyä optimaalisesti ja voisi perustamisessa käyttää tavanomaista siementä.

Sauli Jaakkola

maanviljelijä, agronomi

asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti

Arkistoon