Avaa valikko Valikko

Anja ja Jorma Javanainen, Kauvatsa

Javanaisten tilalla järjestettiin pellonpiennarpäivä heinäkuussa. Tilalla siirryttiin luomuun keväällä 2015, eli siirtymävaihevuodet ovat ohi ja nyt on ensimmäinen luomuvuosi pelloilla. Viljelykasveina ovat mustaherukka, kumina, rehuherne ja apilanurmet. Tilalla tuotetaan myös luomuhunajaa.

Anja ja Jorma ovat viljelleet tätä tilaa vuodesta 2006 lähtien. Tilan vanhaan navettaan on remontoitu hunajan käsittelytilat sekä keittiö- ja oleskelutila. Tänä kesänä navetan katolle on asennettu aurinkopaneelit käyttövettä lämmittämään. Paneeleja on nyt 16 m2 ja suunnitelmissa on lisätä saman verran paneeleja.

Pelto ja viljelykierto

Peltoa tilalla on reilu 50 ha. Viljelykierto on 4 - 5-vuotinen, ja siinä vuorottelevat apilanurmi, kumina ja rehuherne. Apilaa on 2 - 3 v., jonka jälkeen tulevat kumina ja kierron viimeisenä kasvina herne.

Hunajantuotanto tukee viljelyä, sillä mehiläiset ovat tärkeitä pölyttäjiä kierron kasveille.

Rehuhernettä on tänä vuonna viljelyssä 12,5 ha alalla. Herne on menestynyt hyvin tänä kesänä, jos vain saadaan sato korjattua. Viime vuonna herne oli suhteellisen kuivaa ja kuivaus onnistui hyvin. Herneestä tuotetaan sertifioitua siementä, samoin apilasta. Siementuotantoa luomun siirtymävaiheessa puoltaa se, että siirtymävaiheessakin tuotetusta siemenestä saadaan luomulisä.

Apiloista viljelyssä on puna-apilaa ja alsikeapilaa. Alsikeapilan siementuotantoa kokeillaan nyt ensimmäistä vuotta. Alsikeapila sopii puna-apilaa paremmin hunajantuotantoon, koska mehiläiset pystyvät imemään siitä mettä puna-apilaa paremmin. Puna-apilan kukkapohja on niin syvä, että mehiläisten on vaikea saada mettä. Apilan viljelyssä pehmeillä mailla juolavehnä tuottaa ongelmia, sillä se kasvaa apilan joukkoon. Jos saadaan pitkä ja kuiva syksy, apilan siementuotanto voi onnistua.

Apilan siemen kuivataan siilokuivurissa, mukaan laitetaan vähän hernettä, joka hakkaa kukintoja hajalle.

Tämän kesän säät ovat vaikuttaneet sato-odotuksiin. Mustaherukan kukinnoista menetettiin osa kevään halloissa, ja sato jää normaalia pienemmäksi. Yllättäen osa kuminakasvustosta jätti kukinnan väliin kokonaan. Tämä on poikkeuksellista, mutta ilmeisesti kylmän kevään ja kesän seurauksena mahdollista.

Mustaherukkaa viljellään 2 ha alalla, yhteensä pensaita on noin 9 000. Osa pensaista on istutettu tänä vuonna, joten kaikki eivät ole vielä satoikäisiä. Lajikkeena on Öjebyn ja tulossa Mikael, jotka soveltuvat myös koneelliseen poimintaan. Tilalla on myös Ben Tron- lajiketta, jossa on makeat marjat, mutta pensas on liian jäykkä konepoimintaan ja marjat on poimittava käsin.

Herukasta osa markkinoidaan itsepoimintana, osa poimittuna. Nyt herukka menee pääosin suoraan kuluttajille. Herukan jatkojalostusta ei ainakaan toistaiseksi ole. Suunnitelmissa on jatkossa myydä marjoja myös kauppojen kautta, mutta tänä vuonna satoa ei riitä kauppoihin, sillä kukinta-ajan pakkanen verotti satoa. Tämän kesän sato on vain noin 1/3 normaalista.

Luomukuminasta on tuotantosopimus Trans Farmin kanssa. Luomussa kuminasta maksetaan noin 50 % tavanomaista enemmän. Kuminan viljelyala on tänä vuonna 18,5 ha. Tavanomaisessa tuotannossa kuminan ikä on yleensä 3 vuotta, joista siis kaksi satovuotta. Luomukuminasta saadaan kuitenkin useimmiten satoa vain ensimmäisenä vuonna, koska tuholaisten torjunta on hankalaa. Kumina on voimakastuoksuinen kasvi, ja siksi helposti ongelma kuivurissa, sillä haju tarttuu muihin kuivattaviin kasveihin. Siementuotantotilalla tämä ei haittaa.

Juhannuksen alla niitettiin saunakukka ja muut rikat pois kuminakasvuston päältä. Tähän tarkoitukseen olisi tarpeen kevytrakenteinen niittokone, esim. polkupyörän renkailla kulkeva, ettei kasvustossa tarvitsisi ajaa traktorilla. Kuminakasvustot niitetään alas syksyllä niin, että uusi kasvusto ehtii kasvaa vielä ennen talvea.

Kuminan suurin ongelma on kuminakoi. Tänä vuonna tilalla on kokeiltu luomukelpoista torjunta-ainetta. Tehoa on ollut vaikea arvioida, sillä kesä on ollut kuminalle muutenkin ongelmallinen.

  • Turex 50 WP on biologinen bakteerivalmiste, joka aktivoituu perhostoukkien suolistossa. Perhostoukat altistuvat aineelle niiden syötyä kasvinosia, joissa on valmistetta. Paras teho saadaan, kun toukat ovat aktiivisia ja syövät hyvin. Iso toukka vaatii suuremman määrän ainetta kuollakseen kuin pieni. Teho alkaa näkyä muutaman päivän viiveellä siitä, kun toukka on altistunut bakteerille. Turex on hyväksytty käytettäväksi myös luomu-tuotannossa. Tarvittaessa käsittely uusitaan noin viikon kuluttua
  • Raptol on uusi valmiste markkinoilta poistuneen Bioruiskute S:n tilalle. Tehoaineena Raptolissa on luonnon pyretriini. Lisäksi siinä on rapsiöljyä, joka parantaa tehoa tuhohyönteisiin. Raptol vaikuttaa tuhohyönteisiin kosketuksen kautta. Siksi valmistetta on saatava joka puolelle kasvustoa. Ruiskutus kannattaa tehdä illalla tai aamulla tai pilvisellä päivällä, koska kirkas auringonvalo hajottaa tehoaineen nopeasti. Raptolin vaikutusaika on melko lyhyt ja tarvittaessa käsittely uusitaan.

Luomuhunaja

Luomuhunajaa on saatu myyntiin useisiin kauppoihin Satakunnan alueelle, pääosin Porin ja Kokemäen seudulle. Kysyntä hunajalle on ollut hyvä. Hunaja viedään itse kauppaan hyllyihin, samalla tuodaan tyhjät pakkauslaatikot takaisin. Tämän kesän hunajasadosta ei vielä pysty sanomaan, millainen siitä tulee. Kylmä kevät ja alkukesä voivat vaikuttaa hunajan tuottoa vähentävästi.

Luomumehiläisten medenkeruualueiden tulisi sijaita niin, että pesistä kolmen kilometrin säteellä olisi pääasiassa luonnonvaraisia kasveja, metsää tai luonnonmukaisesti viljeltyjä kasveja. Javanaisella mehiläispesät ovat omien luomupeltojen reunoilla. Mehiläiset toimivat apilan ja mustaherukan pölyttäjinä. Luomumehiläiset voivat hakea mettä myös tavanomaisista kasvustoista, edellyttäen että kasvien viljelytoimet ovat ympäristövaikutuksiltaan vähäisiä, eivätkä vaikuta mehiläistuotteiden laatuun. Tällaista on esimerkiksi maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän mukainen viljely.

Luomuhunajan tuotannossa mehiläisten pesien on oltava vähintään 3 km päässä lähimmästä saastelähteestä, tällaisia saastelähteitä ovat sokeritehtaat, kaatopaikat ja jätteenpolttolaitokset sekä tiet, joilla kulkee vuorokaudessa keskimäärin yli 6 000 ajoneuvoa.

Javanaiset rakentavat itse mehiläisten pesät ja hunajakehät pesiin. Javanaisilla käytetään puisia pesiä sekä hunajapesinä että mehiläisten talveuttamisessa. Luomussa on mehiläisten talveuttamiseen käytettävät pesät valmistettava luonnollisista materiaaleista, esimerkiksi puusta tai vanerista. Hunajapesiksi hyväksytään myös synteettistä materiaalia olevat pesät (esim. styrox). Hunajakehien on oltava puisia.

Luomumehiläisten talviruokintaan käytetään luomusokeria, joka on noin puolet kalliimpaa kuin tavanomainen sokeri. Luomusokeri on tuontisokeria (ruokosokeri), jonka raakaerä tuodaan Ruotsiin, sokeri puhdistetaan Ruotsissa ja siitä myydään eteenpäin. Talvimehiläiset hoitavat pesän talvella ja syövät sokerin, ja kuolevat pois. Kesämehiläiset, jotka keräävät seuraavana kesänä meden, eivät syö talvisokeria.

Mehiläisemojen on oltava alkuperältään luomua. Emot tuotetaan itse. Mehiläistarhojen uudistamista varten voidaan luonnonmukaiseen mehiläishoitoyksikköön liittää vuosittain 10 % sellaisia kuningattaria ja mehiläisparvia, jotka on hankittu tavanomaiselta mehiläistarhalta.

Kuvassa Mehiläisemojen kasvatukseen tarkoitettuja pikkupesiä.

Arkistoon