Avaa valikko Valikko

Kotieläintilavierailut Rajalahden ja Majan luomutiloilla 29.8.2018

Kotieläintilavierailuilla tavattiin yrittäjiä ja eläimiä

Uutta kasvua luomusta -hanke järjesti kotieläintila vierailun luomukotieläintiloille 29.8.2018. Rajalahden luomutilalla Jämijärvellä ja Majan Tilalla Ikaalisten Kilvakkalassa pääsimme näkemään upeita miljöitä, eläimiä ja yrittäjiä, sekä kuulemaan heidän tarinansa. Päivän teemana oli tuotteiden markkinointi ja myynti suoraan kuluttajille.

Rajalahden luomutilalla markkinoinnista ja toiminnasta kuulimme tilan pienessä ja viihtyisässä kahvilassa, jonka jälkeen pääsimme tekemään ostoksia tilamyymälään ja katsomaan eläimiä. Majan tilalla ajatuksia vaihdettiin lihakeiton äärellä, jonka kaikki raaka-aineet löytyivät tilalta. Kotieläintilavierailuilla viihtyivät lapset ja aikuiset.

Tiloilla on omat nettisivut sekä aktiiviset Facebook- sivut. Keskusteluissa nousi esille, että Facebook-mainonta ja puskaradiot ovat tärkeimmät välineet markkinoinnissa tänä päivänä. Lehtimainonnan tilalliset kokivat kalliina ja tehottomana.

–Haastavinta on tavoittaa ihmiset, jotka eivät ole Facebookissa, mutta asiakkaat ovat löytäneet tilalle hyvin. Eri tapahtumissa tilalla on käynyt noin parisataa kävijää ja sen määrän tavoittaa Facebookissa helposti, Rajalahden luomutilan isäntä Pasi Alkkiomäki tuumi.

Hän oli sitä mieltä, että ehdottomasti parasta markkinointia on se, mitä ihmiset kertovat toisilleen.

Majan tilan emäntä kertoi, että sosiaalisessa mediassa on oltava aktiivinen ja sen eteen on tehtävä töitä. Myös aikatauluttaminen on tärkeää – mitä tulee milloinkin ja mihin kanavaan.

–Mitä säännöllisempää materiaalin tuottaminen on, niin sen paremmin se ruokkii. Ihmiset täytyisi saada jakamaan päivityksiä ja sitoutumaan niihin. ”Sometouhua” saa toteuttaa omalla tavallaan ja aitous puree ihmisiin. Järjestämämme Facebook-arvonta oli ihan superjuttu, hän iloitsi.

Molemmat tilat myyvät tuotteitaan suoraan tilalta, mutta myös Reko-ruokaringit ovat heille tärkeitä

Rajalahden tilalla tuotetaan luomumunia ja luomulammasta. Majan tilalla emolehmät ovat luomussa ja osa vasikoista kasvatetaan itse teuraaksi asti.

Rajalahdella luomua aloitettaessa oli selkeänä ajatus avata tilan ovet kuluttajille. Myymälä on auki lauantaisin ja tila on ollut avoinna muun muassa Suomen Luonnon Päivänä ja Osta Tilalta – päivänä.

Tavoitteena on, että lampaanliha ja kananmunat myydään suoraan tilalta ja tämä on toteutunut. Tilamyymälässä myydään myös muiden tilojen tuotteita. Tilan emäntä Sirpa Alkkiomäki kertoi, että luomuvihanneksille olisi kova kysyntä. Myös luomussa olevia yrtti- ja marjatiloja on hankala löytää.

–Kananmunat lähtivät liikkumaan puskaradiolla, eikä niitä tarvinnut erikseen markkinoida. Asiakkailta on tullut liikuttavan hyvää palautetta, hän hymyili tyytyväisenä.

Lampaanlihan myynnin eteen he joutuvat tekemään töitä, koska ihmisillä on paljon ennakkoluuloja siitä, mitä hyvää lampaanlihasta voisi tehdä. Arvo-osat ovat kuitenkin sellaisia, että niitä jonotetaan.

–Asiakkaat ovat ottaneet hyvin sen, että kaikkea ei ole jatkuvasti saatavilla ja ehkä alkaneet miettimään, miten ruoka oikeasti tuotetaan.

Majan tilan isäntä Erno Uusi-Salava kertoi heillä luomun olevan selkeä markkinointivaltti, jonka avulla myös hinta on helposti perusteltavissa.

–Ruoka ei yleensä ole perheillä isoin menoerä, mutta silti hinta tuntuu nykyään olevan laatua tärkeämpää, Uusi-Salava kummasteli.

Majan tilan isoin markkinointitapahtuma on avoimet ovet aina heinäkuun lopulla. Tapahtumassa on paikalla myös muita luomutiloja tuotteineen, informatiivista ohjelmaa ja -visailuja. He ovat mukana myös Osta tilalta -päivässä.

Heillä ei ole vielä kunnollista myymälätilaa, mutta visiota siitä on olemassa.

–Lähellä on paljon hyviä tuottajia, mutta haluamme pitää kiinni siitä, että täällä myydään ainoastaan luomutuotteita, Uusi-Salava totesi.

Lähiseudun luomutiloja on hankala löytää

Rajalahden tilalla viljellään itse tarvittava nurmirehu sekä laitumet lampaille ja muutamalle hieholle. Nurmet tilan lähellä ovat lampaiden laitumina. Osa tilan pelloista on Karviassa ja pitkä matka tuo haastetta. Kanoille viljellään seosviljana hernettä ja kauraa. Niille ostetaan rehua myös tilan ulkopuolelta.

Isäntä Pasi Alkkiomäki tuskaili, että on vaikeaa löytää lähiseudun luomutiloja, joilta viljaa voisi ostaa.

–Olisi hyvä, jos olisi olemassa joku kortisto, johon on listattu kaikki luomupellot, koska esimerkiksi naapurin pellot saattavat olla luomussa, mutta siitä ei tiedä.

–Emme ole vielä päässeet montaa vuotta tekemään virheitä luomuviljelyssä. Vuonna 2012 ensimmäiset pellot siirrettiin luomuun ja eläimet 2015, tilan isäntä naurahti.

Pariskunta Sirpa ja Pasi Alkkiomäki ovat hoitaneet tilaa 25 vuotta. Se on saanut alkunsa lypsylehmillä, mutta lehmien laiduntaminen ei olisi onnistunut luomuviljelyssä, eikä nuorisolla ollut kiinnostusta jatkaa tilalla eläinten kanssa, joten he alkoivat miettiä muuta vaihtoehtoa.

–Ihmiset haluavat nähdä eläimiä ja harvoille tiloille pääsee, joten päätimme avata tilan kävijöille. Ensin lampaita oli enemmän ja kanoja vähemmän, mutta nyt kanoista on tullut tärkeämpiä. Tällä hetkellä meillä on yli 1000 kanaa ja noin 350 lammasta, Sirpa Alkkiomäki kertoi.

Lampaista he käyttävät hyväkseen kaiken; taljat, villat, yms.

He eivät olleet aluksi ajatelleet pitävänsä kahvilaa, mutta asiakkaiden toiveesta sellainen on toiminut Rajalahden tilalla nyt kahden kesän ajan ja kesälauantait ovat tilalla vilkkaita. Lapsille tilalla on nähtävänä kaneja, kesäpossuja, ankkoja, kissoja ja koiria. Yksi marsukin mutusti heinää tyytyväisenä häkissään.

–Seuraavaksi on ruvettava panostamaan parkkipaikkaan. Tilan läheisyyteen on tulossa myös vuokramökki ja ehkä ensi kesänä tilallemme pääsee myös veneellä, Sirpa Alkkiomäki kertoi.

Tulokset viljelyssä ovat olleet vaihtelevia sääolojen vuoksi

Majan tilalla on kokeiltu nurmen perustamista keväällä syysrukiin kanssa. Ruis ja nurmi kylvetään keväällä ja kylvövuonna niitetään rehusato lehmille. Seuraavana vuonna puidaan rukiista siemensato ja puinnin jälkeen korjataan vielä nurmirehu lehmille.

Tulokset ovat olleet vaihtelevia edellisen ja tämän kesän sääolojen vuoksi, mutta isäntä Erno Uusi-Salava aikoo jatkaa kokeilua.

–Ruis on kylvetty harvaan, 80 – 110 kg/ha siementä, jotta nurmelle jäisi tilaa kasvaa rukiin alla. Kivikkoisilla pelloilla on riittänyt työsarkaa kunnostamisessa, mutta metsäisiä saarekkeita saa pelloille jäädä säänsuojaksi laiduntaville eläimille, Uusi-Salava kertoi.

Majan tila haluaa olla omavarainen ja maiden täytyy olla tuottavia. ProAgrialla aiemmin kannattavuuksia laskenut tilan isäntä uskoo, että volyymi tulee tulevaisuudessa vielä nousemaan.

Tilan pellot ovat olleet luomussa vuodesta 1996 lähtien, jolloin tilalla oli vielä lypsykarjaa. Sukupolvenvaihdos tilalla tehtiin vuonna 2008. Lypsykarjasta luovuttiin, mutta kivikkoisella maaperällä nurmiviljely tuntui ainoalta järkevältä vaihtoehdolta.

–Ensin tuotettiin heinää hevosille, mutta nopeasti päädyttiin ottamaan tilalle emolehmiä. Koneet ja navetta olivat valmiina ja emolehmät hankittiin luomutilalta, joten ne oli helppo saada osaksi luomutilaa, Uusi-Salava muisteli.

Sonnivasikat myydään jatkokasvatukseen muualle. Lehmävasikat jäävät tilalle uudistukseen ja teuraskasvatukseen.

Majan tilalla on panostettu paljon laiduntamiseen. Kaikki tilan pellot ovat kolmen kilometrin säteellä tilasta, mikä helpottaa laiduntamista.

Heillä on kevätpoikiva karja ja laidunnus aloitetaan mahdollisimman aikaisin. Laidunrehu riittää normaalivuonna hyvin elokuuhun saakka, jolloin laitumelle tuodaan lisärehua. Laidunala on jaettu 5-6 ha lohkoihin, ja ne syötetään melko lailla loppuun ennen lohkon vaihtoa. Agressiivinen laidunnus kurittaa myös juolavehnää.

Uusi-Salava yritti myös kaistalaidunnusta perustetulle nurmelle, mutta totesi siinä olevan kova työ. Nurmi säilyi, eikä sitä tallattu, mutta aitojen siirtämisessä oli kova työ.

Maatilalla on paljon työtä, josta tilallinen ei aina saa palkkaansa.

–Kun työ on itselle mielekästä ja palkitsevaa, niin sitä jaksaa tehdä pitkiäkin päiviä ja keksiä uusia ideoita, Majan tilan isäntä Erno Uusi-Salava tiesi.

Hän pitää myös tärkeänä, että ympärille on löytynyt yhteistyöverkko, ja tapahtumien järjestämiseen hyvä talkooporukka.

Arkistoon