Avaa valikko Valikko

Näin Ruotsissa luomuvihannestilalla

Källsprångs gård -nimiseen tilaan tutustuttiin heinäkuussa 2017 Mälaren-järven ympäristöön suuntautuneella hankkeen järjestämällä luomumatkalla.

Vihannesviljelijäpariskunta Anders ja Maria Östlund Åsbrossa (www.kallsprang.ekogardar.se) viljelevät 40 ha peltoalaansa, josta 20 - 25 ha on vihannesviljelyä. Heillä on töissä neljä henkilöä ja lisänä joukko koululaistyövoimaa kesäisin. He ovat onnistuneet saamaan paikallisia nuoria peltohommiin ja erityisesti kitkentään. Palkanmaksu tapahtuu metriperusteisesti, ei tuntipalkkana sekä työaika on rajoitettu aamuseitsemän ja klo 12 välille. Iltapäivät ovat usein liian kuumia raskaaseen kitkentätyöhön.

Tilalla viljelyssä on perunaa, valkokaalia, sipulia, maissia, porkkanaa, palsternakkaa sekä viljaa ja nurmea. Taimikasvatusta vaativien lajien, kuten sipulin, esikasvatus tapahtuu omalla tilalla. Kylvö kasvihuoneelle tapahtuu maaliskuussa ja toukokuussa taimet siirretään peltoon.

Tilalla on käytössä monenlaista kalustoa rikkakasvien hallintaan. MacTrac-työkoneen eteen sopii moni hara. Työkone edessä helpottaa koneen tarkkaa ajoa. Sipulilla oli vierailun aikana käytössä hanhenjalkahara. Kaaleilla käytettiin sormiharaa. Tilalla on myös nelipaikkainen Drängen-alusta, ”renki”, jota juuri matkan aikana käytettiin porkkanankitkennän apuna.

Koneellista rikkakasvien torjuntaa tilalla tehtiin MacTracin etunostolaitteeseen liitetyillä haroilla. Isäntä korosti, että tällä yhdistelmällä sipulinviljely onnistuu ilman käsin kitkentää. Ohdake voi tuottaa ongelmaa. Alhaalla sormihara, jota käytettiin mm. kaaleilla.

Ruotsalainen Drängen-laite, jota voi käyttää apuna vihannesten istutus, kitkentä ja sadonkorjuutyössä. Konetta liikutetaan eteen- ja taaksepäin jaloilla painamalla. Kuva Lovö Prästgårdilta.

Källsprångsissa on 6-vuotinen viljelykierto, mikä on oleellinen osa rikkakasvien ja tuholaisten torjuntaa. Tilan isäntä korosti, kuinka pellon pohjustaminen rikkavapaaksi on erityisen tärkeää jo edellisenä/edellisinä vuosina. Erityisesti juolavehnä voi olla ongelma muutoin. Tuholaisten torjunnassa ei käytetä harsoja eikä verkkoja. Kaalin tuotannon sanottiin olevan mahdotonta ilman harsoja. Anders Östlund sanoi oikein innostuvansa, jos jokin asia sanotaan olevan mahdoton toteuttaa. Käytössä on biologista torjuntaa, Bacillus thuringiensis -bakteeriruiskute lentäviä tuholaisia vastaan. Suomessa EVIRAn luomuhyväksyttyjen tuotteiden listalta löytyy yksi B. thuringiensis -valmiste (Turex 50 WP) erityisesti perhostoukkien torjuntaan.

Viljelykierto alkaa ohra-herneellä (1), jonka alla on nurmea. Ohra-herne korjataan vihreänä kokoviljarehuna lehmien rehuksi. Toisena vuonna nurmi (2) (puna- ja valkoapilaa sekä sikuria) niitetään kertaalleen rikkakasvien poistamiseksi. Sikurin syvät juuret ulottuvat jopa kahteen metriin rei’ittäen maata. Kolmantena vuonna viljelyyn tulee valkokaali (3). Kaalit saavat noin 300 kg/ha typpeä lannan ja viherlannoituksen muodossa. Kaalia seuraa peruna (4),

minkä lajikkeet ovat varhaisia. Peruna nostetaan elokuussa. Lajikkeet ovat vahvakuorinen Ballerina, Birte sekä Connect. Perunoita ei myydä varhaisperunana vaan varastoituna, kun niihin on muodostunut hyvä, kestävä kuori.

Perunaviljelmillä lannoitteena käytettiin Yaran valmistamaa luomukelpoista rakeista kaliumsulfaattia. Perunan jälkeen viljelykseen tulee ruis (5) (Amilo). Ruis kylvetään syyskuussa. Rukiin sato on n. neljä tonnia hehtaarilta. Rukiin jälkeen viljellään porkkanaa (6).

Kuva porkkanapellolta ennen ja jälkeen kitkennän käyttäen apuna Drängeniä. Lisäksi työvoimaa pelloilla oli aivan konttausperiaatteellakin. Oikealla alhaalla on kukkiva sikuri, jota oli usealla tilalla nurmissa.

Porkkanakärpänen ja -kemppi ovat porkkananviljelyn ongelmia. Ratkaisuna tilalla käytettiin lohkovaihtoa naapuruston nautakarjatilojen kanssa. Porkkanaviljelykset vietiin 3 - 4 km päähän edellisen vuoden viljelyksistä. Källsprångs gård oli ainut vihannestila lähistöllä, joten muualta ympäristöstä tuleva tuholaispaine ei ollut suurta. Samalla lohkolla viivytään yksi vuosi kahden-kolmen vuoden välein. Ajatus on, että näin saadaan syntymään tasapaino tuhohyönteisten ja niiden luontaisten tuholaisten välille. Asia herätti keskustelua, ja hyönteisiä pidettiin haasteena suomalaisillakin porkkana- ja kaaliviljelmillä. Luomulohkojen puute voi olla ongelmana, jotta lohkojen kierrättäminen onnistuisi.

Ravinteita viljelykierrossa käytetään runsaasti lannan ja viherlannoituksen muodossa. Alueen viljelijät ovat kaikki luomuviljelijöitä, ja tila käyttää lähistön karjatiloilla syntyvää lantaa peltojen lannoittamiseen. Vastaavasti karjankasvattajat hyödyntävät tilan viljelykierron nurmialoja. Karjatila hoitaa viljan ja nurmen korjuun omalla kalustollaan. Nurmiseoksissa oleva sikuri toimii erittäin hyvin, koska kestää mm. puna-apilaa paremmin tallausta. Sikuri ei sido typpeä, mutta sisältää runsaasti kivennäisiä, joita se nostaa syvemmistä maakerroksista, mikä tekee siitä hyvän rehukasvin. Sikuria on tällä hetkellä Suomessa kokeiluissa siemenseoksissa. Sikuri viihtyy kalkkipitoisessa maassa, ja tällaisissa oloissa se voi runsastua liikaakin ja muuttua rikkakasviksi.

Tila tuottaa 1 000 t vihanneksia ja perunaa vuosittain. Vihannekset myös kauppakunnostetaan tilalla. Kuvassa kunnostukseen ja pesuun käytettäviä laitteita.

Tilan asiakaskunta on isolta osin alueen 12 kunnan kuntayhtymä, joka on taannut ison osan tuloista. Tosin nyt tilanne oli uusi, koska tila oli menettänyt edellisenä vuonna suurimman asiakkaansa. Tilan tavoite on tuottaa lähistölle luomuvihanneksia. Markkinatilanne on hyvä ja Ruotsissa ei ole vaikeuksia saada luomuvihanneksia myydyksi. Julkiset keittiöt ostavat tukun kautta pestyjä tuotteita. Tilan oma kunta Åsbro ostaa tilalta suoraan tarvitsemansa tuotteet.

Tilalla on myös tilamyymälä.

Arkistoon