Avaa valikko Valikko

Pellonpientareella Huittisissa

Yleistä tilasta ja sen toiminnasta

Satakunnan vankilan Huittisten osaston maatilalla vierailimme kesäkuun lopulla. Tilan toimintaa esitteli Elina Kamppari, joka on ollut vankilan tilanhoitajana nyt 3 vuotta. Varsinkin emolehmät ovat Elinalle sydämenasia.

Luomupeltoa on 209 ha ja alue on Natura-aluetta, joka on suojeltu lintudirektiivillä. Vankilan pellot ovat siirtyneet luomuun jo vuonna 1995, eläimet 2000-luvun alussa. Peltoalue on vanhaa järvenpohjaa, eli erittäin ravinteikasta mutamaata. Ravinteet riittävät runsaisiinkin satoihin. Kääntöpuolena on se, että myös rikkakasvit viihtyvät.

Vesitaloutta säädellään peltoalueen läpi kulkevan keskikanavan avulla. Pellot ovat patopenkereen takana ja veden korkeutta säädellään pumppaamolla. Vieressä virtaa Kokemäenjoki. Vankila on aikoinaan perustettu suovankilaksi ja pellot on raivattu vankityövoimalla. Huittisten vankilassa on 100 vankipaikkaa, vangit tekevät töitä eri työpisteissä. Maatilan töissä on 15 vankia. Henkilökuntaa on 40, maatalouspuolella on kolme työnjohtajaa ja tilanhoitaja.

Emolehmien hoitokäytännöt ja ruokinta

Vankilassa on 95 emolehmän karja, nuorkarjaa on uudistukseen kasvamassa 15 eläintä. Emolehmät ovat Aberdeen-Angus- ja Hereford-rotuisia sekä niiden risteytyksiä. Lisäksi on käytössä Limousin-sonni niille emoille, joilta ei jätetä jälkeläisiä uudistukseen. Teurassonneja ei enää kasvateta, vaan kaikki vasikat lähtevät välitykseen. Vain uudistukseen tarvittavat lehmävasikat jäävät tilalle kasvamaan.

Eläinten hyvinvointi on ykkösjuttu ja siihen panostetaan. Eläinmäärää on vähennetty, jolloin eläimille on saatu enemmän tilaa ja sitä kautta myös olosuhteita parannettua. Tämäkin on vaikuttanut vasikoiden kasvutulosten parantumiseen. Talven emolehmät ovat pihatossa, siitossoinneille on omat tilat vanhassa kivinavetassa. Kuivikepohjassa on alimpana 30-40 cm haketta omista risuista. Olkea lisätään tarpeen mukaan, sekä pitkää olkea että silputtua. Kuivikeolkea kerätään naapuritiloilta, omien viljojen oljet eivät riitä koko talven kuivitukseen.

Kaikki emot ovat kevätpoikivia, poikimiset ovat sujuneet hyvin ja poikima-apua on tarvittu vain vähän. Kuukautta ennen oletettua poikimista lisätään seleeniä ruokintaan ja erityisesti imetysaikana emoilla on intensiivinen kivennäisruokinta, tarjolla on useampaa kivennäislaatua. Lehmien ruokinnassa ei käytetä lainkaan väkirehuja, rehuina ovat säilörehu, heinä ja laidun.

Vieroitetut vasikat totutetaan syömään myös väkirehua, näin jatkokasvatustilalla ruokinnanvaihdos on helpompi.

Säilörehu tehdään pyöröpaaleihin. Paalit varastoidaan keskitetysti tilakeskuksen alueelle, ja ne merkitään lohkonumeroin. Siten ruokinnassa on helppo löytää oikeat, tuotantovaiheen mukaiset rehut ruokintaan. Säilörehua korjataan eri asteilta. Imetysrehuksi on tavoitteena saada säilörehu, joka on lähes lypsylehmän säilörehun veroista rehuarvoiltaan.

Lisäksi tehdään jonkin verran myös kuivaa heinää pikkupaaleihin. Tätä annetaan emoille poikimisen yhteydessä väliaikaisiin poikimakarsinoihin.

Emolehmien laidunnus

Emolehmät on jaettu laidunnuksessa neljään laumaan. Jokaisessa laumassa on siitossonni mukana. Tänä vuonna laumat on jaettu niin, että on kaksi sonnivasikkaryhmää ja kaksi lehmävasikkaryhmää. Tällä jaolla estetään teiniraskaudet, ja sonnivasikat pysyvät rauhallisempina. Jalostuksellisesti tämä ei välttämättä ole ideaali ratkaisu, mutta saadut hyödyt korvaavat haitat.

Laitumet ovat hyvässä kasvukunnossa ja lehmät siirretään uudelle lohkolle niin, että pellolle jää noin 15 cm sänki. Kun laidunta ei syötetä liian lyhyeksi, lähtee uusi kasvu käyntiin nopeammin. Kaikille laitumille tehdään myös puhdistusniitot. Ongelmana laitumilla on hevonhierakka. Hyvä laidun on emojen maidontuotannon kannalta tärkeä. Vasikoille on saavutettu hyvät päiväkasvut, vuonna 2015 vankilalle myönnettiin Atrian kasvatuspalkinto. Kolmanneksella sonnivasikoista päiväkasvut ovat olleet yli 1400 g/pv. Vasikoiden keskisyntymäpaino on 43 kg.

Jos on tarvetta lisätä laidunalaa, korjataan rehunurmesta vain yksi säilörehusato ja odelma laidunnetaan.

Viljelykierto ja kokemuksia eri kasvien viljelystä

Viljelykierto on pääpiirteissään seuraava 3-4 nurmea – vilja/palkovilja/herne - suojavilja. Suojavilja korjataan säilörehuksi, jottei se varjostaisi uutta nurmea. Näin saadaan jo syksyllä vahva nurmi. Viljelykierrosta on nurmia noin 110 ha, loppuala viljoilla ja ruokaherneellä. Vankilan pelloilla on viljelty myös luomutärkkelysperunaa, mutta tänä vuonna sitä ei ole viljelyssä. Lisäksi on kosteikkoalueita. Koska tilan pellot ovat luontaisesti runsastyppisiä järvimutamaita, voidaan luomun viljelykierrossa poiketa palkokasvivaatimuksesta.

Nurmien perustamisessa käytetään valmiita nurmiseoksia. Esimerkiksi laitumiin on kylvetty valmis Retu-laidunseos, jota on täydennetty valkoapilalla. Nurmien ikä on jopa neljä satovuotta.

Viljan tarve oman karjan ruokinnassa on pieni, joten viljasato menee joko myyntiin tai jatkossa yhteistyötilalle luomukanojen rehuksi. Melkein kaikkiin viljakasvustoihin on tänä vuonna kylvetty kerääjäkasvi, paitsi 16.5. kylvetylle kauralle. Kokemus tästä on, että myös tuon kauran alle olisi kerääjäkasvi kannattanut kylvää rikkojen hallinnan helpottamiseksi. Viljoille on tehty rikkaäestys, ja samassa yhteydessä kylvetty kerääjäkasvit.

Vihantaviljaa on 14 ha, kasvina kevätruis ja kerääjäkasvina 1-vuotinen italian raiheinä. Kasvusto korjataan melko kortisena ylläpitorehuksi. Rikkojen torjunnassa kevätruis + raiheinä on todettu hyväksi varjostuskykynsä vuoksi, lisäksi raiheinästä saadaan syksyyn laidunta. Kasvusto kynnetään syksyllä. Rukiissa on käytetty normaalia rukiin siemenmäärää.

Herne-kaura lohkolta on tänä vuonna pyritty torjumaan juolavehnää. Toukokuun alussa lohko on ajettu kahteen kertaan Kvick-Upilla, ja saatu juolavehnän juurta pois. Tämän jälkeen lohko lautasmuokattiin kahteen kertaan. Rikkaäestys tehtiin ennen kerääjäkasvin kylvöä. Kerääjäkasviksi kylvettiin 1-vuotista valkoapilaa 4 kg/ha ja 1-vuotista italian raiheinää 3 kg/ha. Karjanlanta levitetään syksyllä, koska kompostointikenttää ei ole ja navetta pitää saada tyhjäksi talven ajaksi. Kuivikepohjan lanta kompostoituu pihatossa.

Arkistoon