Avaa valikko Valikko

Peltomaat panostavat täysillä luomuperunaan

Saija ja Teppo Peltomaa viljelevät luomuruokaperunaa Ulvilan Haistilassa toista vuotta. Tavanomaisesta perunanviljelystä heillä on pitkä kokemus. Viimeinen sysäys luomuun siirtymiselle oli Teppo Peltomaan allergisoituminen kasvinsuojeluaineille. Satakunnassa viljeltiin vuonna 2016 luomuperunaa noin 100 ha alalla ja saatiin satoa reilu miljoona kiloa. Tässä alassa ja satotilastossa ovat mukana sekä luomuruoka- että tärkkelysperuna.

Selvä visio

Peltomailla on selvä visio perunanviljelystä. Tällä hetkellä reilun 60 ha alasta noin 20 ha on perunalla. Viljelyssä olevat lajikkeet ovat Marabel, Colomba ja Afra. Kesän 2016 sadosta suurin osa meni Hollantiin. Rekkakuskikin oli myhäillyt, kun perunavirta oli kerrankin näin päin.

Peltomaat ovat olleet tyytyväisiä tähän astiseen luomukokemukseensa. Vuosittainen perunahävikki on ollut heillä vain noin 7 %. Tähän on päästy isoilla penkeillä (riviväli 80 cm). Ilmatilaa ja tuulettuvuutta tulee runsaasti, mikä on ensiarvoisen tärkeää kasvuston kuivumisen kannalta ja perunaruton ennaltaehkäisyssä. Myös merilevävalmisteen ruiskutuksella yritetään hidastaa perunaruton etenemistä. Peltomaat noudattavat 3-vuotista kiertoa, ja ainakin tähän asti se on riittänyt. Perunan jälkeen on kaksi vuotta muita kasveja, kuten nurmea tai saneerauskasveja. Saneerauskasvina on käytetty valkosinappia tai öljyretikkaa. Peltomailla on vakaa usko, että valkosinapilla voidaan puhdistaa maata kasvitaudeista tuholaisten lisäksi. Tänä vuonna on ensimmäistä kertaa kokeilussa myös keltamesikkää. Viljat eivät ole kierrossa.

- Luomuperunallakin on mahdollista päästä 30-35 t/ha satotasoihin hyvänä vuonna, kertoo Saija Peltomaa.

Hivenistä laatua

Heinäkuun puolessa välissä 2017 Saija Peltomaa arvelee kasvukauden olevan jäljessä noin kaksi viikkoa tavanomaisesta. Erityisesti kylmät yöt hidastavat kasvua. Saija Peltomaa on tyytyväinen muutaman varren nostettuaan mukulalukuun. - Nyt vain tarvitaan lämpimiä kelejä, jotta mukulat saadaan kasvuun ja että niistä tulee tasalaatuisia, toivoo Saija Peltomaa.

Jo tavanomaista perunaan viljellessään Peltomaat käyttivät nestemäisiä lannoitteita ja vielä jaettuna käsittelynä. Tämä jatkuu myös luomutuotannossa sallittuja nestemäisiä lannoitteita käyttäen. Peruslannoitus tulee viherlannoituksesta, jota täydennetään broilerin tai lehmän lannalla.

- Perunan laatu lähtee hivenistä, kertoo Saija. Perunan istutuksessa Peltomaat antavat nestemäistä kalsiumlannoitetta penkin päälle. Toisesta säiliöstä menee vielä kasvutehostetta penkkiin. Valmiste auttaa kokemuksen mukaan perunaseitin hallinnassa. Kasvukaudella lannoitusta täydennetään rakeisella kaliumlannoitteella. Kesällä levitetään ruiskulla Novarbon Aino-nestemäistä lannoitetta lehdille 10 l/ha ja hivenravinteita. Ainoa käytetään enemmän kastelulannoitteena, mutta Peltomaat ovat saaneet sen toimimaan lehtilannoitteena. - Siirryttiin luomuun ja ostettiin uusi ruisku, naurahtavat Peltomaat.

Keväisin maat ajetaan äkeellä tai jyrsimellä. Tilalla on siirrytty syyskyntöön kevätkosteuden säilymisen varmistamiseksi. Peltomaat kokevat, että penkit on helppo tehdä. Maan muokkautuvuus on selvästi parantunut luomuun siirtymisen ja nurmimaisten välikasvien ansiosta. Perunanistutuksessa käytetään nauhaistutuskonetta, jolla ei jää tyhjiä paikkoja penkkeihin. Rikkakasvitorjunnasta ja multaamisesta huolehditaan. Rikkojen torjuntaan käytetään Rollstar-haraa. Kesällä kasvuston väriä ja yleisilmettä seurataan ja annetaan sallittuja lannoitevalmisteita tarpeen mukaan. Perunannoston jälkeen maat ajetaan Kvick-Finnillä, joka nostaa jääntiperunat ja juolavehnän pintaan.

Arkistoon