Avaa valikko Valikko

Satakunnan vankila

Vankilan satsaukset laitumiin ovat tuottaneet tulosta

Satakunnan vankilan Huittisten osaston 209 ha luomuala levittäytyy yhdelle peltoaukealle. Viljelyksiä halkoo muutama peltotie ja kanava, jonka avulla alueen vesitasapainoa hallitaan. Alue on nimittäin vanhaa järvenpohjaa ja multavaa sellaista. Tilan viljelyksiä ja luomukarjaa meille esittelee tilanhoitaja Elina Kamppari. Tila on ollut vuodesta 1995 luomutuotannossa.

Eläinten kasvulle tunnustusta

Tilan Hereford-, Aberdeen Angus- ja Limousin- rotuiset emolehmät vasikoineen laiduntavat viidessä ryhmässä. Vieroitetut vasikat menevät välityksen kautta luomutiloille jatkokasvatukseen. Itselle kasvamaan jäävät vain uudistukseen tarvittavat lehmävasikat. Teuraaksi lähtee vuosittain noin 20 poistettavaa emolehmää. Siitossonnit ostetaan. Talvisin eläimet ovat kylmäpihatossa ja ulkotarhassa. Eläinten kokonaispääluku on tällä hetkellä 233.

Elina Kamppari iloitsee kovasti Atrian heille myöntämästä tunnustuksesta ”Erinomainen pihvivasikan tuottaja 2015”.

– Kakkukahveja on juotu myös vankien kanssa. Näin heillekin on pystytty osoittamaan, että suunnitelmallisella työllä on merkitystä, kertoo Kamppari. Vasikoiden päiväkasvu on parantunut huomattavasti parin viimeisen vuoden aikana, viime vuonna se oli keskimäärin 1 400 g / pv. – Kaikkeen ei ehdi paneutua samanaikaisesti, mutta tuotannon kehittäminen on aloitettu eläimistä, kertoo Kamppari. – Kesä 2015 oli hyvä eläimille. Ei liian kuuma, joten ne jaksoivat syödä hyvin. Laidunkauden kannalta emolehmät poikivat hyvään aikaan maalis-huhtikuussa. Laitumiin ja talviruokintaan on satsattu.

Pyöröpaaleihin tehdään rehua nurmista ja vihantakasvustoista. Paalit varastoidaan keskitetysti tilakeskuksen alueelle, ja ne merkitään lohkonumeroin. Jo varastointivaiheessa tiedetään, mitä rehua tullaan syöttämään millekin eläinryhmälle. Numeroinnin avulla saadaan ohjattua ruokinnassa oikea-aikaisesti sopivaa rehua lehmille.

Rikkakasvit ovat haaste

– Tämän lohkon toimenpiteet päätettiin jo viime kesänä, kun hevonhierakat äityivät laitumella liian pahaksi, kertoo Kamppari. – Lohko kynnettiin keväällä ja rikkoja kuritettiin koko alkukesä äestämällä ja kesäkuussa kylvettiin härkäpapu-ohraseos. Sato paalataan syksyllä eläinten rehuksi.

Tilalla oli kesäkuun lopulla alkamassa vihantarehun niitto kevätruis-italianraiheinäkasvustosta. Kasvuston korjaaminen rehuksi ja loppukesällä alta puskeva italianraiheinä on koettu hyväksi rikkakasvien hallintakeinoksi. Tänä vuonna sillä kuritettiin 20 ha lohkossa jauhosavikkaa, mikä näytti olevan ainoa ongelmarikka tällä hetkellä. Nurmi ja vihantaviljat ovat tilan pääkeinot hallita rikkoja. Italianraiheinää Kamppari kehuu nopeakasvuiseksi ja hyväksi tukahduttajaksi.

Viljavia maita

Vankilan maat ovat ravinteikkaita. Jopa niin runsasmultaisia, että apilan osuutta nurmissa on vähennetty. Tilalla noudatetaan kahta viljelykiertoa: nurmi- ja perunakiertoa. Kierrossa vuorottelevat nurmet ja viljakasvit, osa viljasta korjataan vihantana säilörehuksi. Perunan paikka katsotaan niin, että sille jää kierrossa riittävästi välivuosia. Viljelyssä on vuosittain toista sataa hehtaaria nurmea tai vihantaviljaa sekä ohraa ja kauraa noin 50 ha. Tärkkelysperunaa on tänä vuonna vain puolet normaalista (noin 7 ha), koska perunarutto kuritti kasvustoja viime vuonna niin pahoin, ettei omaa siementä lisäykseen saatu. Tänä vuonna kaikki siemenperuna on ostettua. Tärkkelysperunalajikkeena on Kuras, koska sillä on hyvä lehtiruton kestävyys.

– Kauralajikkeena on Peppi, ja ohrassa Streif, kertoo Kamppari. – Viljat myydään muille luomutiloille rehuksi. Omille eläimille ei syötetä ollenkaan väkirehua.

Tilan kehittäminen kiinnostaa

Kasvinviljely on tilan seuraava kehittämiskohde. – Tällä hetkellä ei ole paukkuja pinaatin viljelyyn, valittelee tilanhoitaja. Tilalla on ollut aikaisemmin kasvussa pinaattia ja kaaleja, mutta niistä on luovuttu niiden vaatiman suuren työmäärän vuoksi. Vaikka tilalla on työvoimaa, sitä ei ole silti riittävästi haastavien erikoiskasvien viljelyyn.

Tavoitteena on kehittää tilan viljanviljelyä niin, että saadaan myyntiviljaa elintarviketeollisuudelle. – Myös peltojen kasvipeitteisyysprosenttia tullaan kriittisesti tarkastelemaan suhteessa rikkojen hallintaan, kertoo Elina Kamppari. – Säilörehun paalaus ja lannanlevitys on ulkoistettu urakoitsijoille. Jos lannanlevitys saataisiin omaksi työksi, saataisiin lannan käyttöä optimoitua paremmin, pohtii tilanhoitaja.

Peltoaukealla on runsas linnusto kevätmuutonaikaan. Tällä kertaa tärkkelysperunan siemenviljelyksellä oli kurkilauma.

Arkistoon