Avaa valikko Valikko

Satakunnassa jalostetaan luomutärkkelysperunaa tulevaisuudessa enenemässä määrin

Luomutärkkelyksen jalostaminen alkoi 1990-luvulla, ja silloin jalostusmäärät olivat 50 t käyntikaudessa, kertoo Finnamyl Oy:n toimitusjohtaja Ossi Paakki Kokemäellä. - Nyt luomuperunatärkkelystä tuotetaan noin 600 t käyntikaudessa. Finnamylillä on noussut tarve lisätä luomuperunatärkkelyksen viljelyä ja jalostusmääriä, siksi yritys hakee nyt ja lähivuosina uusia luomusopimusviljelijöitä. Luomutärkkelyksestä 90 % menee vientiin.

Tehtaan toivoma uusi luomuviljelyala uudella tilalla pitäisi vähintään olla 3–4 ha, jotta kuljetettavat määrät tehtaalle olisivat täysiä rekkakuormallisia kuljetuskustannusten optimoimiseksi. Finnamylillä on tarjota uusille viljelijöille A-luokan siementä heti kasvukaudeksi 2017. Toinen vaihtoehto on aloittaa siementuotannolla, ja perustaa tärkkelystuotanto kesällä 2018. Finnamyl suosittaa viljelyyn tärkkelysperunalajikkeita Kuras ja Kardal, joiden tärkkelysprosentti on hyvä. -Tärkkelysperunan hinnoittelu tapahtuu tärkkelystuoton ja mukuloiden puhtauden, ei perunakilojen, mukaan, selvittää viljelypäällikkö Kimmo Pusa. Luomutärkkelyksen tuottajahinta, joka on noin kolminkertainen tavanomaisesti tuotetun tärkkelystonnin hintaan verrattuna, on ollut erittäin kilpailukykyinen viimeisimpinä käyntikausina.

Katetuotto kohdillansa

Eero Vanhakartano ProAgria Länsi-Suomesta esitteli luomutärkkelysperunan kannattavuuslaskelmia. Katetuotto A oli 1 800–2 000 €/ha ja B 1 500–1 800 €/ha tärkkelyssadosta riippuen. Laskelmassa käytetty satotaso oli 15 000 kg ja tärkkelysprosentit 16, 17 ja 18. Huolimatta, että laskelmissa joudutaan käyttämään joitakin olettamuksia, ovat lukemat huomattavasti parempia kuin esimerkiksi luomukauralla (noin 1 000 €/ha).

Luomuperunanviljelyn haasteet

Luomutärkkelysperunan viljelyn suurimmat haasteet liittyvät kasvinsuojeluun ja erityisesti kasvitauteihin. -Kuras on perunarutonkestävämpi kuin Kardal, kertoo Kimmo Pusa kokemuksen ja koetulosten perusteella. -Myös lehtipoltetta on seurattava, suosittaa Pusa. Lehtipolte on alkanut vaivata tavanomaisia tärkkelysperunakasvustoja viime vuosina. Lehtipoltteen ei oleteta vaivaavan luomupeltoja erityisesti, vaikka lajikkeet ovatkin alttiita sille, koska luomun viljelykiertojen pitäisi pitää tauti kurissa. Samoin luomun monivuotisissa viljelykierroissa perunaruton maatartuntapaineen pitäisi olla alhainen.

Ronny Hoxellilla, luomuperunanviljelijällä Kristiinankaupungista on kokemuksia luomussa sallittujen ruiskutettavien lannoitevalmisteiden vaikutuksista perunaruttoon. Hän on saanut Multiple ja Coptrac -valmisteilla 1–1½ viikon lisäkasvun käsittelemättömiin perunakasvustoihin verrattuna. Kumpaakin valmistetta oli ruiskutettu kaksi kertaa heinäkuussa. Hoxell kertoi myös, että siemenrikkakasvit saa pidettyä kurissa alkukesän noin puolentoista viikon välein suoritetuilla multauksilla. Kestorikkakasvit torjutaan nurmikierrossa.

Lannoituksesta

Finnamyliltä on saatavissa tärkkelysperunan jalostuksen prosessissa syntyvää luomuhyväksyttyä Bio-Kali -lannoitetta. Nimensä mukaisesti se on erityisesti kaliumlannoite, mutta on siinä myös jonkin verran typpeä ja fosforia. Sopiva määrä perunanviljelyyn on 4–5 m3 hehtaarille. Puhtaasti Bio-Kalin tarkkaan levitykseen soveltuva levityskalusto on vielä hakusessa. Sekoitettuna esim. sianlietteeseen kuten Ruotsissa tehdään, levitystekniset ongelmat voidaan ohittaa.

Jos luomutärkkelysperunan sopimusviljely tai Bio-Kali kiinnostavat, yhteydenotot viljelypäällikkö Kimmo Pusaan, puh 040 166 2417.

Luomutärkkelysperunan tarpeesta, sen kannattavuudesta ja viljelyn haasteista kuultiin torstaina 12.1.2017 Uutta kasvua luomusta -hankkeen ja Finnamylin järjestämässä infotilaisuudessa Kokemäellä. Tilaisuuden esityksiä on luettavissa täältä.

Arkistoon